Oliivipuu... (This olive tree...)

on tonttimme ensimmaisena istutettu puu. Silloin joskus 70-luvulla. Ehdottomasti SE puu, joka pysyy, vaikka mita muita muutoksia ikina tuleekaan. Oliivit alkavat olla kypsia, tuosta puusta niita saa sellaiset pari tynnyrillista. Appelsiinitkin saamassa varia pikkuhiljaa, kuten viimeisessa kuvassa todistetaan. Satoaika alkaa joulukuun alusta.

is the first tree planted in our garden. Sometime in the 70's. It is THE tree that will stay put whatever other changes may come. Oranges are also beginning to wear their orange colour, as is proven in the last picture.

Tallainen... (This...)

kaunokainen lojuu meidan pihassa. Puolikas oviporttia, toinenkin samanlainen loytyy. Odottavat kovasti, etta innokas entisoija innostuu entisoimaan. Tyyppi nakojaan koittaa menna sielta missa aita on matalin... Suotta sita aikaansa kuluttaa raaputtamalla vanhaa maalia pois, kun maalin voi polttaa auringolla irti. Ja kun ei ole kiire minnekaan, niin pari vuotta ei tunnu missaan! 

Kunhan vanha maali on poissa, laitetaan uusi maali paalle ja ovet tauluksi puutarhan seinaan.

Viela vuosi sitten tuo ovi oli meilla ihan kaytossa. Viime kesana appiukko halusi vahan hemmotella talon naisvakea ja tilasi uudet ovet. Kenellekaan kertomatta, tietysti, ettei yllatys mene pilalle! 

Joten nyt meilla on oikein prameat bling bling kultahopeapronssipunasiniruskeamustakikertavat kiemurakoukero-koristellut rautaportit. Ja viela isommatkin kuin ennen. Yllatys oli sen sorttinen, etta veti sanattomaksi.

is one half of our old garden front door. It's waiting to be restored to its old glory, with fresh layer of paint and then to be lifted up onto our garden walls to act as a piece of art. Far too beautiful door with too many memories to be thrown away.

Kuka... (Who...)

tassa kalenteria tarvitsee. Voi vain kurkata ulos ja katsoa, mika puu kukkii ja mika on sadossa. Nyt kukkii granaattiomenapuut. Tuo hedelmaisen rakkauteni kohde! Niin moni hedelmapuu kantaa hempean vaaleita kukintoja, vaan granaattiomena on ravayttaja luonteeltaan. Tulenoranssinpunaisia kukkia, eika muuten mitaan pienia. Huomatkaa ensimmaisen kuvan kuu.

needs a calendar when one can just open the door and peak out to the garden. All the blooming and harvest will tell you everything you need to know about the seasons. Look at these beautiful blooms that pomegranate trees are giving us now for our pleasure. Gorgeous!

Oih, mita vauvoja! (Look at these babies!)

Siis nama appelsiini-vauvat. Kukista ei ole jaljella muuta, kuin pienen pienet vihreat palleroiset. Appelsiinin alkiot. Seitseman kuukauden paasta paastaan nauttimaan sadosta. Kunhan tulevan kesan aurinko on ne kypsyttanyt. 

Minut sen sijaan on kypsyttanyt tama ikuisuuksia jatkuva talvi. Viela muutama paiva, ehka parisen viikkoa, niin pitaisi tarjeta. Kylla on jo aikakin!

I mean these orange babies! Blossoms have been replaced by tiny little nodes. In seven months time we will enjoy the harvest. Once the hot summer sun has ripened up the fruit.

Kameralla... (It's so easy...)

on niin helppo viilata katsojaa linssiin! Naita kuvia katselemalla luulen melkein itsekin, etta kyseessa on hieno puutarha. Viihtyisa, vehrea ja vihrea. Vaan kun ei ole edes sinnepain! Mutta se on nyt tyon alla, ihan oikeasti. Luumupuun kukkimisen myota on alkanut puutarhanmuokkausintokin kukkia. Se on varmaan jonkinlainen varhaiskevaan auringonpistos. Pari vuotta sitten viimeksi... paranin siita noin parissa viikossa. Eli parempi hosua nyt, kohta taas ei huvita.

...to fool a viewer by these pictures. You would think the garden in question is a green leafy Eden. Sorry to inform you that it's not. But it's all going to change now. I was bitten by a gardening bug, maybe an early spring sun stroke or something. Better start digging and planting before it passes...

Jesss! (Oh yesss!)

Bongasin sen! Siis kevaan ensimmaisen auenneen appelsiininkukan! Voi ihanuus ja muutama paiva, niin meidan puutarha tayttyy huumaavasta tuoksusta. Tekisi mieli tana vuonna ihan itse keitella kukkaisvesi... kun noita kukkia riittaa muutaman puun verran, ja kukkaisvesi ostettuna on todella kallista. 

I spotted it! The very first orange blossom this spring! And in few days time our garden will be filled with the most heady scent of these beautiful white flower buds. I would like to try and make the scented orange blossom water myself, since we have quite a few trees and blossoms. And because the one they sell in the shops is pretty expensive.

Ymparoiva kauneus (The surrounding beauty)

Yksi paivan lempihetkistani on, kun aamulla avaan verhot ja ikkunaluukut. Rakastan mita ikkunoista nakyy. Suosikkinakymani talla hetkella nakyy vierashuoneen ikkunasta. Paaoven edessa on kaksi ihanaa palmua. Palmut ovat kauniita. Harmittaa, etta nykyaan ihmiset mieluummin istuttavat havupuita kuin palmuja puutarhoihinsa. Hei, mehan asumme palmumaassa, havupuut sopivat paremmin pohjoisiin maihin! No, ikkunasta nakyy siis molemmat, palmut ja havupuut sulassa sovussa :)

Kotimme nakoaloihin kuuluu vuori kolmelta sivulta, ja viimeisessa kuvassa kaikkien nostokurkien takana haamottaa meri. Nakyvissa, mutta kaukana.

One of the greatest moments of my day is in the morning when I open the curtains and window shutters. I just love what I see. My favourite view opens from the guest room. We have two beautiful palm trees in front of our main entrance. Palms are beautiful, and I'm little gutted that nowadays people plant pine trees in their garden rather than palm trees. Helloo-o, we live in the palm tree country! 

Our home sweet home is surrounded by mountains from three sides and as you can see in the last pic, there is a sea in the distance. That's the fourth side.

Aprikoosin aika (Time of the apricot)

Tassa eraana paivana olin juuri saanut aseteltua itseni mukavasti sohvalle lepohetki silmissani siintaen, kun ulko-ovelta kuului kunnon rytinaa. Hadissani ponkaisin pystyyn katsomaan mita tapahtuu, appiukkohan se siella pyrkimassa sisalle. Ehdin juuri ja juuri tervehtimaan, kun kasiini lykattiin korillinen aprikooseja intensiivisen tuijotuksen kera. Kun en ollut tyhjentanyt aprikoosi puuta. Vielakaan. Nehan pilaantuu. Jonkun taytyisi ne nyt kylla pikemmiten kerata ja syoda. Naiden sanojen myota intensiivinen ja totinen tuijotus jatkuu. Koitin selitella, etta juuri eilen oli poiminut pari ja ne oli mielestani viela raakoja. Minua ei uskottu. Tai ymmarretty... tamakin on mahdollista.

Joka tapauksessa en edelleenkaan ole poiminut niita aprikooseja, enka poimi. Jatan sen muille talla kertaa. Siita ei ole kauaakaan kun tyhjensin sen lokvattipuun ja hillotin ne. Sen jalkeen olen pakastanut mansikoita erimuodoissa, osan hillottanut. Suorinut herneet ja pakastanut. Samoin harkapavut. Pakastin alkaa olla taynna, vaikka viela haluaisin pakastaa jonkun verran manteleita. 

En muutenkaan ole mikaan suuri aprikoosin ystava. Tuo korillinen aprikooseja oli jaakaapissa odottamassa kohtaloaan aika kauan. Ja sitten ne paatyivat naihin... krhmm,  "muffinsseihin".  Voi poloisia. Kauhea loppu reppanoille!

The other day I was looking forward having moment of peace and calm, when I heard quite a massive bang from the door. It was my darling father-in-law bringing me some apricots. He gave me the basket full of fruit and stared intensively. Because I hadn't picked those apricot and they are going bad now. All of the tree's harvest going to waste because of me ;) I had picked couple of them just day before, but thought they were still raw. Apparently I was wrong. :)

I still haven't picked those apricots, and I won't. It's not long ago since I emptied that loquat tree and jammed them. After that I preserved all the strawberries, peas and broad beans. My freezer is getting bit full already and I want to keep little free space for some almonds.

And I'm not that keen on apricots anyway. Those apricots my father-in-law gave me waited for their destiny long enough in our fridge. And then ended up in these... erm, "muffins". What a terrible end for those little babies!

Minttu mielessa (Mint in my mind)

Jostain kumman syysta valilla tuntuu kuin olisin tayspaivainen silittaja! Mista noita vaatteita ja tekstiileja oikein riittaa?! Hikista hommaa laiskalle ja ihan selvasti drinksun paikka. Mikas sen mukavempaa kuin chillailla auringossa ja siemailla niin peri-tunisialaista virvoitusjuomaa Boga Menthea. Kesa-aikaan tulee istuttua kahviloissa yota myoten ja polteltua chichaa ja tama on lahes poikkeuksetta itsellani juomana.

Ja onhan se nyt aika terveellistakin, kun siina on noita oman pihan mintunlehtia koristeena ;)

  Tuoretta minttua

   Fresh mint

 Minttu siirappia ja limelimpparia

Mint syrup and lemonade

   Jaapaloja

   Ice

     Mmmmm....

Sometimes I feel I work full-time in clothes ironing. Where are all those clothes and textiles coming from?! Sweaty kind of job for lazy lady and definitely calls for a drink. Nothing nicer than chill out in the sun and every now and then have a sip of this very Tunisian drink, Boga Menthe. I often sit in the coffee shops and smoke chicha during the summer, and this is almost every time the drink of my choice.

And it's decorated with those home grown mint leaves... So that makes it healthy, right? :)

Loistavat lokvatit (Lovely loquats)

Meidan puutarhassa kasvaa ihana lokvattipuu ja sato on nyt ollut kypsa suunnilleen viikon ajan, noin pari viikkoa viime vuotta aikaisemmin lampimasta talvesta johtuen. Lokvatit ovat mielettoman ihania! Maultaan aprikoosin, persikan ja cantaloupe melonin sekoitus. Tai jotain sinne pain. Herkullisia ja mehukkaita kuitenkin! Ne kypsyvat todella nopeasti, yhtena paivana viela raakoja ja seuraavana jo syotavia. Sadonkeruu tosin taytyy suorittaa viivyttelematta, muuten sato menee hukkaan. Noin viikon puolentoista sisaan lokvatit kypsyvat, tippuvat ja matanevat, ellei niita kerata. Ja niita on paljon! Niin paljon, ettei yksi perhe ehdi millaan syoda koko puun satoa tuossa ajassa.

Joten hilloiksi meni ;)

We have a lovely loquat tree in our garden and the fruits have been ripe for about week now. Two weeks or so earlier than last year due to milder winter. 

I love loquats! They taste somewhere between an apricot, peach and cantaloupe melon... or something. Very good, anyway! They ripen really fast, one day still raw and the next already eatable. Loquats have to be picked without a delay to prevent the whole harvest to go to waste.

In only about a week and a half they will ripen, fall and rot if not picked. And there are lots of them in one tree! More than it is possible for a one family to consume in that short period of time.

So I jammed it!